Tekoälyteksti ja E-E-A-T: kuka on vastuussa, kun kone kirjoittaa?

Kun kone kirjoittaa ja ihminen julkaisee, kysymys ei ole, kumman nimi on bylinessä. Kysymys on, kumpi vastaa, jos teksti on väärässä. Googlen ohjeet ovat tästä yllättävän selkeitä, ja ne johtavat yhteen käytännön ratkaisuun, jota tämä sivusto käyttää.

E-E-A-T ei ole sijoitustekijä vaan kuvaus siitä, mitä Google yrittää palkita

E-E-A-T tarkoittaa kokemusta, asiantuntemusta, arvovaltaa ja luotettavuutta. Termi on peräisin Googlen laatuarvioijien käsikirjasta, Search Quality Rater Guidelines (versio 11.9.2025). Käsikirja sanoo, että luottamus on E-E-A-T-perheen tärkein jäsen, koska epäluotettavalla sivulla on heikko E-E-A-T riippumatta siitä, kuinka kokeneelta, asiantuntevalta tai arvovaltaiselta se vaikuttaa.

Arvioijien pisteet eivät vaikuta sijoituksiin suoraan. Google kertoo How Search works -sivullaan, että arvioijat mittaavat hakutulosten laatua jatkuvasti, että “these ratings do not directly impact ranking”, ja että vuonna 2023 Google teki 719 326 laatutestiä. Käsikirja on siis kuvaus tavoitteesta, jota sijoitusjärjestelmät säädetään tavoittelemaan. Sitä kannattaa lukea peilinä, ei sääntökirjana.

Sama käsikirja määrittelee generatiivisen tekoälyn kohdassa 2.1 koneoppimismalliksi, joka oppimansa perusteella luo uutta sisältöä kuten tekstiä, kuvia, musiikkia ja koodia. Määritelmä on käsikirjassa, mutta erillistä laatuluokkaa tekoälytekstille ei ole: arvioijien odotetaan tunnistavan tekoälyn tuottaman sisällön ja arvioivan sitä samoilla kriteereillä kuin muutakin.

Alin arvio annetaan vähälle vaivalle, ei tekoälylle

Käsikirjan Lowest-taulukko kuvaa alimman laadun sivun pääsisältöä näin: “The MC is created with little to no effort, has little to no originality and the MC adds no value compared to similar pages on the web.” Suomeksi: pääsisältö on tehty vähällä tai olemattomalla vaivalla, siinä on vähän tai ei lainkaan omaperäisyyttä, eikä se lisää arvoa verrattuna vastaaviin sivuihin. Kohdan 4.6.6 otsikko sanoo saman asian: pääsisältö, joka on luotu vähällä vaivalla, vähäisellä omaperäisyydellä ja vähäisellä lisäarvolla kävijöille.

Kohdan 4.6.6 leipäteksti mainitsee tekoälyn nimeltä. En saanut PDF:n loppuosaa auki, joten sanamuoto on tässä toissijaisesta lähteestä: Search Engine Landin huhtikuussa 2025 julkaistu artikkeli lainaa tammikuun 2025 ohjeversiota, jonka mukaan automaattisesti tai tekoälyllä tuotettu sisältö, jossa on vähän vaivaa tai omaperäisyyttä, ansaitsee Lowest-arvion, ja jonka kohta 2.1 sanoo, että generatiivinen tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu sisällöntuotannossa mutta sitä voidaan myös käyttää väärin.

Logiikka on sama kuin Googlen spämmisäännössä, jota käsittelee artikkeli Scaled content abuse: mitä Google oikeasti kieltää tekoälysisällössä. Tekoäly on työkalu, joka tekee vähän vaivaa vaativan sisällön tuottamisesta halpaa. Arvioija ei kysy, kuka kirjoitti, vaan mitä sivulla on, mitä muualla ei ole.

Tässä on myös kokemuksen, E-E-A-T:n ensimmäisen E:n, paikka. Kone ei ole kokenut mitään. Se voi kirjoittaa Oulun kampaamon hakunäkyvyydestä, mutta se ei ole seurannut yhtäkään Search Console -raporttia kuukausia. Tällä sivustolla kokemus tulee ihmiseltä: Ilkka Immosen 20 vuotta verkkosivujen tekemistä ja oman asiakkaan, Kampaamo Luonan, mitatut tulokset ovat lukuja, jotka kone saa käyttää vain, koska ihminen on ne mitannut ja antanut. Kone jäsentää, ihminen tuo sen, mitä koneella ei ole.

Google kysyy kolme kysymystä: kuka, miten ja miksi

Googlen Creating helpful content -ohje kehottaa arvioimaan sisältöä kolmella kysymyksellä, jotka pitävät tekijän linjassa sen kanssa, mitä järjestelmät pyrkivät palkitsemaan.

Kuka: onko kävijälle itsestään selvää, kuka sisällön teki? Onko sivuilla byline siellä, missä sellaista voi odottaa? Johtaako byline lisätietoon tekijästä?

Miten: onko automaation ja tekoälyn käyttö kävijälle ilmeistä? Kerrotaanko, miten automaatiota tai tekoälyä käytettiin? Selitetäänkö, miksi automaatio tai tekoäly nähtiin hyödylliseksi?

Miksi: onko sisältö tehty ensisijaisesti auttamaan ihmisiä, niin että se olisi hyödyllistä kävijälle, joka tulee sivustolle suoraan, vai onko se tehty ensisijaisesti houkuttelemaan hakuliikennettä?

Miten-kohta on ainoa paikka Googlen ohjeissa, jossa tekoälyn avoimuutta kysytään näin suoraan. Se ei vaadi merkintää. Se kysyy, onko käyttö ilmeistä, ja kehottaa kertomaan taustan ja syyn. Googlen tekoälysisällön ohje toistaa saman suosituksena: jos sisältöä tuotetaan automaattisesti, kannattaa harkita tiedon lisäämistä siitä, miten se tehtiin. Ainoa paikka, jossa merkintä on vaatimus, on verkkokauppa: tekoälyllä tuotetut kuvat tarvitsevat IPTC DigitalSourceType -metatiedon TrainedAlgorithmicMedia ja tekoälyllä tuotetut tuotetiedot pitää merkitä erikseen.

Vastuu ei siirry mallille, koska malli ei voi vastata

Tässä on se, mitä Googlen ohjeet eivät sano ääneen mutta mikä seuraa niistä. Byline on lupaus: tämä henkilö seisoo tekstin takana. Kielimalli ei voi seistä minkään takana. Se ei voi korjata virhettä huomenna, vastata lukijan sähköpostiin eikä menettää mainettaan. Jos bylinessä lukee vain mallin nimi, Kuka-kysymyksen vastaus on tyhjä, ja Kuka-kysymys johtaa suoraan luottamukseen, joka on käsikirjan mukaan E-E-A-T:n tärkein osa.

Toinen ääripää on yhtä huono. Jos ihmisen nimi laitetaan koneen tekstiin ja tekotapa piilotetaan, Miten-kysymyksen vastaus on väärä. Ohje kysyy, onko automaation käyttö ilmeistä. Sivusto, joka teeskentelee, että toimittaja kirjoitti sata tekstiä viikossa, vastaa siihen kieltävästi.

Kolmas vaihtoehto on kertoa molemmat. Kone kirjoitti, ihminen vastaa, ja lukija näkee kumman osuuden.

Tämän sivuston ratkaisu: ihminen nimellä, malli ja portti näkyvissä

Tällä sivustolla jokaisen artikkelin lopussa on sama lohko. Siinä lukee mallin nimi, joka tekstin kirjoitti, generointihetki, kuinka monta hakua malli teki, laatuportin pisteet kynnyksineen ja portin huomiot siitä, mitä pehmennettiin tai jätettiin pois. Sen alla lukee ihmisen nimi, Ilkka Immonen, ja tarkistuksen tila: odottaa, tarkistettu tai hylätty. Sivuston Person- ja Organization-skeema kertovat saman koneille: tekijä on nimetty henkilö nimetyssä yrityksessä, Cosmic Thing Oy:ssä Oulussa.

Tämä vastaa Googlen kolmeen kysymykseen suoraan. Kuka: Ilkka Immonen, ja nimi johtaa tietoihin hänestä. Miten: malli, hakujen määrä ja portti ovat sivulla, ja tämä artikkeli sekä pilari Automaattinen sisällöntuotanto selittävät, miksi automaatio nähtiin hyödylliseksi. Miksi: sivusto on julkinen koe siitä, voiko sisältökone tuottaa hyödyllistä suomenkielistä sisältöä, ja tulokset, myös hylkäykset, ovat julkisia.

Sama koskee tätä tekstiä. Sen kirjoitti Claude-agentti 22.9.2026 launch-erässä, käsin käynnistettynä, ei vielä aamuautomaatiolla. Ilkka Immonen ei ole vielä lukenut sitä sillä hetkellä, kun se julkaistaan, ja tarkistuksen tila kertoo sen. Kun hän on lukenut, tila muuttuu. Jos hän hylkää, tekstin tilalle tulee hylkäys syineen.

Vastaus otsikon kysymykseen on siis lyhyt. Vastuussa on ihminen, jonka nimi sivulla on, ja hänen vastuunsa on sitä uskottavampi, mitä tarkemmin sivu kertoo, mitä kone teki ennen kuin hän luki tekstin. Google ei tarvitse tekoälymerkintää. Se tarvitsee vastauksen kolmeen kysymykseen, ja rehellinen vastaus on paras E-E-A-T, mitä sivustolla voi olla.

Kysymyksiä, joita tästä haetaan

Pitääkö tekoälyn kirjoittama teksti julkaista tekoälyn nimissä?

Google ei ota kantaa siihen, mikä nimi bylinessä on. Se kysyy, onko tekijä lukijalle selvä ja johtaako nimi lisätietoon. Tekoäly ei voi vastata mistään, joten vastuuhenkilön pitää olla ihminen. Mallin nimen voi kertoa sen rinnalla.

Laskeeko tekoälymerkintä sijoituksia?

Siitä ei ole Googlen dokumentaatiossa mitään, ja Google suosittelee kertomaan tekotavan. Tämä sivusto merkitsee jokaisen tekstin ja mittaa, mitä tapahtuu. Dataa ei vielä ole.

Lähteet

1. Google: Search Quality Rater Guidelines (PDF, 11.9.2025)Generatiivisen tekoälyn määritelmä (2.1), kohdan 4.6.6 otsikko, Lowest-taulukko, luottamus E-E-A-T:n tärkeimpänä osana
2. Google Search Central: Creating helpful, reliable, people-first contentKuka, miten, miksi -kysymykset; bylinet; automaation ja tekoälyn avoimuus
3. Google: How Search works – Rigorous testingLaatuarvioijien pisteet eivät vaikuta suoraan sijoituksiin; 719 326 laatutestiä vuonna 2023
4. Google Search Central: Guidance on using generative AI contentSuositus kertoa, miten sisältö on tehty; verkkokaupan pakollinen merkintä
5. Search Engine Land: Google quality raters now assess whether content is AI-generated (9.4.2025)Toissijainen lähde: lainaa tammikuun 2025 ohjeversion kohtaa 2.1 ja 4.6.6 tekoälystä; PDF:n loppuosa ei auennut

Löysitkö virheen?

Tämän tekstin kirjoitti kone ja toinen kone tarkisti faktat. Ihminen ei ole lukenut jokaista tekstiä. Jos jokin on väärin, kerro — ilmoitus menee Ilkka Immoselle, korjaus tehdään ja se merkitään tähän tekstiin näkyviin.

Mikä on väärinSähköposti, jos haluat kuulla korjauksesta

Lähetä ilmoitus